Musiikkileikkikoulu, eli muskari, on osa monen lapsen viikoittaista elämää. Muskari on yleensä lapsille mieleinen harrastus, jossa liikutaan ja lauletaan tai äännellään musiikin mukana äidin tai isän sylissä, tai mukana muiden lasten kanssa.

Eri-ikäisille muskari tarjoaa erilaisia aktiviteetteja, ja kun lapsi on vähän vanhempi, mukaan otetaan yleensä myös yksinkertaisia soittimia, rytmiä ja melodioita. Muskarissakäynti on mukavaa, mutta mitä eväitä muskarista voi saada pedagogiselta kannalta katsottuna?

Suomalaisten etuoikeus

Musiikkileikkikoulu saattaa vaikuttaa yleismaalliselta ilmiöltä, mutta todellisuudessa muskari on suomalaisten keksintöä. Kun musiikkileikkikoulua tarkastellaan pedagogisesta näkökulmasta, mistään muualta maailmasta ei löydy yhtä suunnitelmallista ja verkostoitunutta pienille lapsille suunnattua musiikkiopetusta.

Suomessa on muskaroitu jo 1960-luvulta asti. Ensimmäisen muskarin perusti Sirkka Valkola-Laine omaan kotiinsa Helsingissä, ja tästä musiikkikouluinnostus alkoi. Seuraavien muutaman kymmenen vuoden aikana musiikkileikkikoulujen suosio kasvoi huimaa vauhtia, ja pian muskariin pääsi jo lähes missä vain Suomessa. Sibelius-akatemia aloitti muskarin opettajankoulutukseen tähtäävät kurssit koulumusiikkiosastollaan täydennysopintoina jo vuonna 1971. Sittemmin, 1990-luvulla, tämä koulutus siirtyi ammattikorkeakouluihin, eikä paluuta ole ollut.

Mikä muskari on?

Muskari voi olla viikottainen musiikkihetki päiväkodissa, tai sitten muskaritunnille voi suunnata päiväkodin ulkopuolella ennen- tai jälkeen päiväkotipäivän. Esimerkiksi monet musiikkiopistot tarjoavat muskarikursseja lukukausiluontoisesti. Musiikkileikkikouluissa eri-ikäisille lapsille järjestetään eri ryhmiä, sillä esimerkiksi 1-vuotiaat ja 6-vuotiaat tarvitsevat kovin erilaisia harjoituksia ja aktiviteetteja.

Mitä muskarissa opetetaan?

Musiikkileikkikoulun yleinen tavoite on tuoda lapsi ja musiikki yhteen. Eri ikäryhmien yksittäiset tavoitteet kuitenkin vaihtelevat. Vauvoille suunnatuissa muskariryhmissä tärkeintä on luoda läheisyyttä vauvan ja vanhemman välille ja rauhoittua musiikin avulla, mutta olennaista on myös tutustua musiikkiin ja leikittyä musiikista.

Vauvaryhmissä liikutaan musiikin tahdissa vanhemman sylissä. Myöhemmin musiikki tukee lapsen kehitystä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, kun lapsi oppii konttaamaan, kävelemään ja kiipeilemään. Mukaan tulevat myös yksinkertaiset rytmisoittimet, ja yhdessä opetellaan yksinkertaisia ja lapselle hauskoja leikkejä, loruja ja lauluja.

Kun lapsi tutustuu musiikkiin jo varhain, on kiinnostus musiikkiharrastusta kohtaan todennäköistä myös myöhemmällä iällä. Harrastuksena musiikki kehittää luovuutta ja kärsivällisyyttä, ja soitinharrastuksissa lapsen kyky monitekemiseen kehittyy ja kasvaa. Muskari voi esimerkiksi sytyttää kiinnostuksen pianonsoittoharrastukseen, jossa täytyy opetella käyttämään kaikkia kymmentä sormea musiikin tuottamiseen. On todettu, että tämä kehittää kykyä tehdä monia eri asioita yhtä aikaa myös muilla elämän osa-alueilla myöhemmin elämässä.

Kuuntelua ja kehonhallintaa

Muskarissa harjoitellaan myös kuuntelemisen tärkeää taitoa. Vaikka muskarissa lapsi itse onkin pääasiassa suurimman osan aikaa, on tärkeää oppia myös kuuntelemaan ja antamaan huomio toisille. Monissa muskareissa musiikki myös yhdistetään moniin muihin luoviin aktiviteetteihin, kuten satuihin, kuvalliseen ilmaisuun ja draamaan.

Musiikkia kuuntelemalla ja musiikin tahdissa tanssimalla lapsi oppii muskarissa paljon omasta kehostaan. Jo vauvaiässä lapsilla on taipumus luontaiseen liikkumiseen musiikin tahdissa, ja myöhemmin musiikkiin voidaan liittää sanoitukseen sopivia leikkejä, jotka kehittävät lapsen motorisia taitoja ja kehon hallintaa.

Loruista lapsi oppii huomaamattaan uutta

Laulujen ja lorujen hokeminen on lapselle paitsi hauskaa, usein myös opettavaa. Lorujen muisteleminen tukee muistia, ja yleensä sanoitukset ovat opettavaisia esimerkiksi väreistä, eläimistä, tunteista tai vaikkapa ammateista. Laulujen ja lorujen avulla lapsi oppii huomaamattaan paljon, eikä oppiminen tunnu epämiellyttävältä tai rasittavalta.

Muskarin perustarkoitus on olla hauska ja virkistävä kokemus niin lapsille kuin vanhemmillekin, josta syystä useimpien muskarituntien pituus on puolesta tunnista kolmeen varttiin. Lapsen energiavarat ovat varhaisessa iässä vielä kovin vähäiset, ja yleensä 30 minuuttia pidemmät tunnit käyvät lapsen voimille ja huomiokyvylle liian raskaiksi. Sopivanmittaisen muskaritunnin jälkeen lapsi on iloinen ja rauhallinen, ja muistelee loruja ja lauluja aina seuraavan viikon muskarikertaan asti.