Suomesta on ponnahtanut maailmalle lukuisia artisteita ja bändejä, jotka ovat päässeet nauttimaan laajastakin menestyksestä. Esimerkkejä löytyy useita niin suomirockin, metallin, kuin klassisen musiikin saralta. Yhä edelleen näyttää siltä, että suomalaisesta musiikista puhuttaessa maailmalla tunnetaan parhaiten suomalainen hevimusiikki. Sellaiset yhtyeet kuin Children of Bodom, HIM, Nightwish, Lordi ja Sonata Arctica ovat auttaneet luomaan Suomelle raskaan musiikin Mekan maineen, joka tuntuu seuraavan meitä kaikkialle. Hevimusiikki ei kuitenkaan suinkaan ole ainoa musiikkityyli, joka on menestynyt, tai jolla on potentiaalia menestyä myös kansainvälisesti.

Parhaiten menestyvät suomalaisartistit nappaavat ulkomailta erityiskovauksia peräti useiden miljoonien eurojen edestä vuodessa, mutta kaikkein suurimpien korvausten saaja saattaa hieman yllättää — se on nimittäin kansakuntamme ylpeys Jean Sibelius, jonka säveltämää viulukonserttoa kuulee kansainvälisessä levityksessä vielä tänäkin päivänä. Muutoin suomalaisen musiikkiviennin arvo on koko maailman tasolla vielä varsin vaatimaton, mutta tämä ei tarkoita, etteikö meillä olisi runsaasti artisteja, joista olla ylpeitä.

Klassinen musiikki

Kuten mainittua, Sibelius on kansainvälisellä areenalla kaikkien aikojen parhaiten tunnettu suomalainen säveltäjä. Suomessa Sibeliuksen sävellyksiä kuulee enää harvoin, mutta maailmalla hänen teoksiaan pidetään edelleen todella suuressa arvossa ja niitä soitetaan jatkuvasti niin radiossa, konserteissa kuin televisiossakin. Suomalaisen klassisen musiikin kulta-aikana voidaan pitää 1990-lukua, jolloin koko maailma kuhisi suomalaisesta klassisesta musiikista. Amerikkalainen New Yorker -lehti sanoi suomalaisten vallanneen klassisen musiikin areenan ja brittiläinen The Times uutisoi, että Suomella on kaikkein eniten menestyviä säveltäjiä asukaslukua kohti.

Suomalainen klassinen musiikki on yhä tänä päivänäkin arvostettua maailmalla ja sellaiset nimet kuten Esa-Pekka Salonen, Osmo Vänskä, Jukka Tiensuu, Olli Mustonen, Einojuhani Rautavaara ja Jouni Kaipainen pitävät Suomen lippua korkealla konserttisaleissa ympäri maailman. Suomalaista klassista musiikkia juhlitaan myös New Yorkissa sijaitsevassa Lincoln Centerissä vuosittain järjestettävän Finnish Voices -tapahtuman raameissa, jossa suomimusiikista kiinnostuneet pääsevät nauttimaan sinivalkoisesta kamarimusiikista.

Suomirock

Kukapa ei pitäisi suomirockista? Tämän genren musiikkia on tehty aina 50-luvulta lähtien, mutta vasta 70- ja 80-luvut toivat mukanaan suomirokin suursuosion ajan. Yksi kultaisen 80-luvun mieleen tuova rockyhtye on ehdottomasti Dingo, jonka keulahahmona nähdään vielä tänäkin päivänä Pertti Neumann. Dingo on pitkän historiansa aika julkaissut yhteensä peräti 17 albumia ja 30 singleä, joiden joukkoon mahtuu muun muassa sellaisia hittikappaleita kuin “Nahkatakkinen Tyttö”, “Levoton Tuhkimo” ja “Autiotalo”, jotka aiheuttivat 80-luvun puolessa välissä todellisen Dingo-hysterian.

Hyvin kansainvälistä menestystä niitti myös suomalainen rockbändi Hurriganes, jonka keulahmona toimi rällästelystään tunnettu Remu Aaltonen. Bändi menestyi loistavasti Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.

Hanoi Rocks on nimi, joka ei takuulla jätä ketään kylmäksi. Kyseessä on yksi maamme 80-luvun kansainvälisesti parhaiten menestyvä suomalainen yhtye, joka on esiintynyt Yhdysvalloissa, Britanniassa, Japanissa, Ruotsissa ja Intiassa. Hanoi Rocks teki historiaan Intian Delhissä vetämällään keikalla olemalla ensimmäinen kaupungissa koskaan esiintynyt länsimainen rockbändi.

Pelimusiikki

Pelimusiikki poikkeaa genrenä hyvinkin paljon klassisesta musiikista ja suomirockista. Silti kyseessä on yksi tämän hetken kuumimmista suomalaisen musiikin valttikorteista maailmalla. Pelimusiikki on kaikessa yksinkertaisuudessaan musiikkia, jota käytetään erilaisten pelien, kuten esimerkiksi konsolipelien, videopelien ja kolikkopelien taustamusiikkina. Usein kasinomarkkinoilla nähdään brändättyjä pelejä, joiden taustalla soi jo valmis kaupallinen musiikki. Esimerkkiejä tällaisista peleistä ovat esimerkiksi Led Zeppelin, KISS, Guns n’ Roses ja Megadeath -kolikkopelit. Näiden kaikkien pelien takana ovat suuret pelitalot, joten kyseisten pelien keloja ja musiikkia pääsee ihastelemaan esimerkiksi melkeinpä kaikilla täällä listatuilla kasinoilla.

Täysin uutena ilmiönä nähdään kuitenkin se, että myös suomalainen sävelletty pelimusiikki kovassa nosteessa ja joidenkin suomalaissäveltäjien teokset on laitettu myös kansainväliseen levitykseen. Suomen tunnetuin ja kokenein pelisäveltäjä Ari Pulkkinen on säveltänyt pelimusiikkia useille huippusuosion saavuttaneille peleille, joista ehdottomasti tunnetuin on Angry Birds. Suomesta on lähtöisin myös Euroopan ensimmäinen pelimusiikkiorkesteri nimeltä Game Music Collective. Sinfoniaorkesterin esityksiä on mahdollista kuulla monella puolella Suomea, mutta kansainväliset esitykset ovat jo suunnitteilla.